Olo ja mieli on niin pohjamudissa, kuin olla ja voi. Muutaman päivän on kaikki tuntunut niin vaikealta, että tekisi mieli luovuttaa kaikessa. Eihän mikään kuitenkaan tule onnistumaan, vaikka kuinka yrittäisi. Tuntuu, että kaikki voimat ja energia menee töissä väkisin hymyilemiseen, ja sinnekkin saan pakottamalla itseni pakottaa. Vielä kun kaksi päivää jaksaisin väkisin eteenpäin.

En tiedä.. miksei ihminen voi oppia antamaan periksi, jos tietää jo 100% varmaksi ettei kuitenkaan onnistu ?? Miksi siis edes koittaa, yrittää kun kuitenkin vain kiduttaa itseään!!! Hajottaa itseään pala palalta pieniksi muruiksi.

En vaan jaksaisi tätä enää!!!