Jaahas, pitkästä aikaa päivityksiä tännekkin. Muutama päivä on mennyt ihan siivillä ja olo ja fiiliksetkin alkavat kohota, eli näyttää jälleen siltä, että henkiin täällä jälleen jäädään, vaikka syvällä pohjalla käytiin. Pakkohan se sieltä on jokainen kerta kuitenkin enemmin tai myöhemmin nousta!

Ehkä silläkin on ollut osuutta asiaan, että loma alkoi ja aurinko on paistanut jo kaksi päivää taivaan täydeltä. Ja sitten kaikista parhaimpia auttajia (oman perheen lisäksi siis) minulla on näiden kahden päivän aikana käynyt kaksinkin kappalein.

Ensinnäkin saimme eilen pienen, pienen yökylävieraan =) NESTORIN =) Hän saapui eilen illalla vanhempien saattelemana, ja siis itse soitin jo sunnuntaina hänen äidilleen, että haluaako hän lähipäivinä vapaaillan itselleen ja miehelleen, ja tottahan hän siihen suostui, kun heillä kaksin vietetyt hetket olleet pitkään katkolla. Joten sovimme alustavasti heti maanantaista.

Ja eilenhän tuo pieni päivänsäde meille sitten tosiaan saapui. Iltahan meni nopeasti, ja jopa nukkumaan meno onnistui yllättävän helposti, vaikka paikka, sänky ja äänet eivät olleet samat kuin omassa kodissa. Nestorihan on jo pitkään nukkunut yönsä, ja nukkuu 21.30-07/08.00 välisen ajan sikeästi ja kiltisti, vaan päättipähän tuo, että enpäs nyt tuota naista niin helpolla tästä päästäkkään, ja heräsi jo puoli 5 aikaan, silmät pyöreänä rapsutteli matkasängyn laitaa =) Niin ja minähän olin siis päässyt nukkumaankin vasta kahden aikaan yöllä, joten vähän väsyttänytkin olisi.. No, pian maitopullon saatuaan (ja minun piristyttyäni totaalisesti) tuohan sammui pullon kera syliini kuin saunatonttu =) REILU MEININKI!!! Eipä siinä sitten muutakuin poitsu takaisin peiton alle, ja itse miehen kainaloon. Jatkoimme sitten unia vielä aamu-puoli-yhdeksään.

Koko päivä sujui tuon hymypojan kanssa todella hyvin. Niin monet naurut on tänään naurettu, että sen turvin jaksaa kyllä taas pitkät pätkät. On tänään myös vaippoja vaihdeltu, syötetty, leikitty, ulkoiltu ja nukuttu. Päivä meni yhdessä hujauksessa! Hiukan minua eilen jännitti, että miten muistan vai muistanko enää yleensäkkään mitään.. ja osaanko.. mutta hyvinhän tuo kaikki sujui. Ei mitään ongelmia =)

Sitten tähän toiseen, muttei suinkaan vähäisenpään auttajaan =) Tämä uusi, rakas ystäväni tuli tänään illalla ensivierailulle, ja jos minua jännitti tuo Nestorin kanssa "selviäminen", niin tämä vasta sitten jännittikin !!!

Alussa taisi meitä molempiakin jännittää ??!! mutta aika nopeastihan tuo sitten kyllä laantuikin. Täytyy sanoa, että koskaan ei ole vielä aika kulunut niin nopeasti kuin tänä iltana =) Hän oli meillä kolmisen tuntia (vaikkakin meidän teinineidille iski taas jokin "kuuntelu-utelu-minun-pitää-olla-osallisena-vimma", niin että hänenkin oli saatava oma huomionsa uudelta ystävältäni ), ja tuntui, ettemme kerinneet jutuissamme alkua pidemmälle, vaikka juttelimmekkin taukoamatta.. niin että tuskin meiltä ainakaan jutut kesken loppuu !! Miten aika voikin oikeasti kulua niin nopeasti ??

Täytyy sanoa, että ensivaikutelmani hänestä piti/pitää täysin paikkansa; hän on niin ihana, energinen ja aurinkoinen ihminen. Hän on sen kaltainen ihminen, että jos on oikeasti paska-päivä, niin hänet nähtyään se olotila ja fiilis on varmasti ohitettu.. =) Minä todella pidän hänestä nyt jo suunnattoman paljon, ja toivon, että pääsemme tutustumaan toisiimme vielä ajan myötä paremmin ja että meistä tulee hyvät ystävät. Minusta olemme aika pitkälti samanmoisia luonteeltamme =)

"JOTEN MILJOONAT KIITOKSET, KUN KÄVIT *halaa*

OLI AIVAN IHANA NÄHDÄ JA JUTELLA VIIMEIN KANSSASI. TOIVOTTAVASTI TULET PIAN UUDELLEEN!!!"

Niin ja tässä vielä ystäväni tuliainen minulle, miten ihana =)

Lisäksi tässä oli ystäväni liittämä runo;

kiitos siitäkin  *halaa* 

"Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan.

"laitetaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä".

"Älä laita", sanoi muumipeikko sanoi "se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia"."