Jaahas, taas sitä olisi sitten yksi työilta takana. Toinen viikko putkeen tätä iltavuoroa, joten eipä sitten ainakaan ole taas tekemisen puutetta näin iltaisin. Nää on aina rankkoja, ja sitten kun teinit palasi taas koulunpenkille, niin tuntuu ettemme näe senkään vertaa. He lähtevät aamulla kouluun, ja minä lähden töihin, ennenkuin he koulusta palaavat. Ja itse kotiudun töistä sitten vasta puoli kymmenen aikaan illalla. Näin ensimmäisinä koulupäivinä se varsinkin on aina rankkaa, kun tuntuu että noilla olisi miljoona asiaa kerrottavana ja tehtävänä, ja kello kuitenkin käy, ja täytyisi maatekkin ajoissa ehtiä. Hankalaa.. =(

Työpäivä muuten meni erittäin nopeesti. Nyt töissä sitten alkoi toisen osastonhoitajan kesälomantuuraus, ja se kestää seuraavat neljä viikkoa. Töitä olisi vaikka muilla jakaa, mutta se on vain hyvä, kun ei kerkiä aika ainakaan tulemaan missään vaiheessa pitkäksi, päinvastoin tänäänkin tuntui, että se loppui ihan kesken. Mukava päivä kyllä oli.

Kotonakin (niin siis miehen kanssa) on nyt jo mennyt paremmin, ja minäkin olen saanut pidettyä tempperamenttini kurissa. Ei ole ollut mitään räjähdyksiä tai riitoja. Ollaan juteltu ja oltu kaikin puolin ihan sovussa. ONNEKSI! Tuo riitely on kyllä ihan vihonviimeistä puuhaa, ja vie kaikki voimat. Sen jälkeen on aina oikein sellainen tiskirätti-olo..

Tuosta IpanaPipanan kummiudesta vielä =) Olin aivan otettu JonnaKonnan pyynnöstä, ja täytyy sanoa, että kyyneleet siinä kohosi minunkin silmiini (miksiköhän mä muuten nykyään koko ajan valutan tuota tihkukytkintäkin???) . Eikä mieleeni kyllä edes tullut, että olisin voinut kieltäytyä moisesta kunniasta.

Mä muuten näin siitä kyllä jopa unta viimeyönä, sillä olin kultasepänliikkeessä ostamassa Ipanalle kummilahjaa =D *hih* Mutta enpäs kerro täällä mitä ostin, sillä täytyyhän blogikumminkin Ipanaa jotenkin muistaa, jahka se on ajankohtaista =D

Mullekkin (kuten Satukin sitä taisi miettiä) tosin on hieman epäselvää, että mitä kaikkea tähän blogikummiuteen nyt sitten liittyy.. =) mutta ehkä tämä tässä menee ihan omalla painollaan. Mahtaisko muuten löytyä googlettamalla, kun laittais hakusanaksi "blogikummius" =) *ei muuten löytynyt, mä tarkistin =D*

Nyt ei kyllä auta muu kömpiä oman kullan kainaloon, jotta ehtii jälleen viettämään edes hetken yhdessä - edes untenmailla

Kauniita unia kaikille !!!