Kyllä on pyykkiä pesty ja ennenkaikkea KUIVATTU =o) Todella kätevä ja ihana laite tuo kuivausrumpu. Tuskinpa enää luopuisin siitä, vaikka se näin vähän aikaa on meillä vasta ollutkin. Ihana kun ei tarvi ripustaa pyykkiä narulle, ja ennenkaikkea niitä ei tarvi enää ottaa pois sieltä narulta.. =o) Se on aina ollut homma, mitä mä inhoan yli kaiken.

Kylläpä tuli sitten vähän tehtyäkin tänä viikonloppuna. Viimein, ja onneksi.

Perjantai meni touhuillessa kaikkia rästihommia. Ja mies koppuloi noita autoja tuolla pihalla, ilma kun oli todella kaunis. Muuttoa tekevän Ystävän tyttö tuli meille yökylään. Haikeilla fiiliksillä tytöt vähän olivat, ja viettivät toisen läksiäisiä. Lauantaina heidän muuttoautonsa sitten starttasi, ja kyllä oli paha mieli, kun toiset lähtivät =( Ystävän kanssa viestiteltiin pitkään illan aikana, kun tarkistin, että olivat päässeet turvallisesti perille. *nyyh*

Eilen me aamupäivällä lähdettiin tosiaan asioille, ja käytiin sitten myös katsomassa kuivausrumpuja. Tuollainen sieltä sitten matkaa tarttui. Oli hinta-laatu suhteeltaan hyvä, joten on meidän käytössä varmasti erittäin hyvä. Tuotiin kone sitten kotiin, ja viriteltiin paikalleen. Eiliseen sitten kuului vähän pyykinpesua, sitten pihahommia - sain ruokottua kukkamaan syyskuntoon, vihdosta viimein. Ja mies pesi ja siivosi autot, ja siivoili pihaa. Siinä se eilinen aika pitkälle sujuikin. Illalla saunottiin, ja vietettiin perheen kesken aikaa.

Tämä päivä on mennyt täydessä tohinassa. Aamupäivällä mies lähti ensimmäisenä yhden ystävän kanssa hakemaan yhtä autoa muutaman kymmenen kilsan päästä, ja sitähän nuo tuossa sitten tutkivat ja koppuloivat vaikka kuinka kauan =o) Minä siivoilin ja imuroin niin sisällä kun tuolla saunallakin. Siivoiltiin pihasta kaikkia tavaroita talvisäilöön (kerrankin näin ajoissa, ennenkun se lumi oikeasti on maassa saakka), ja siivoiltiin kyllä muutenkin tuota pihapiiriä. Kyllä tuli siistiä ja hienoa. Ja kyllä oli oikeasti todella hyvä mieli, kun sai jotain aikaiseksi. Illalla käytiin vielä mun vanhemmilla iltakahvilla, ja siinäkin sitten vierähti muutama tunti äkkiä.

Kerrottiin muuten tytölle eilen siitä laivaristeilystä =o) Olisittepa kuulleet sen kiljumisen ja onnen =D Tyttö ei voinut ollenkaan ymmärtää sitä, eikä ollenkaan voinut ymmärtää, että ollaan tosissamme =D Ja nyt täällä sitten lasketaan päiviä, tunteja ja hetkiä.. *kääk* Piinallistahan tästä odotusajasta varmasti tulee, ja tulen kyllä varmasti vielä monta, monta kertaa  katumaan, sitä että kerroimme JO tässä vaiheessa, muttei sitten osattu olla enää vaan hiljaakaan, kun se kuitenkin oli tytön suurin haave =D Saas nähdä millaiseksi itse reissu ollenkaan muodostuu.. Ja ollaan siis kyllä lähdössä sinne ihan koko perheen voimin. Kyllä poikaakin aina reissut kiinnostaa, vaikkei Anna Abreu kiinnostaisikaan.

Huomenna aamulla pitäisi jälleen töihinkin selviytyä, sairaslomat kun on sitten kanssa "lusittu". Olo on kyllä jo hieman parempi, ja lääkekuuria jäljellä puolet. Eli kaipa tämä olo sitten tästä. Vaikka töihin meno ei kyllä ainakaan tällä hetkellä kiinnosta vähääkään. Tai niin.. miestä kiinnostaa varmaan vielä hemmetisti vähemmän, kuin minua. Hänen hyvä ystävänsä, ja työkaverinsa irtisanoi tällä viikolla itsensä, ja hän jäi/jää nyt sitten työskentelemään sen työmaan "nilkin" kanssa, ja kuten olen täälläkin muutaman kerran kertonut, hän ei pidä tämän hetkisestä työpaikastaan muutenkaan puupennin vertaa.. No, nyt se motivaatio on sitten TÄYSIN pois, mikä on ihan ymmärrettävää. Saas nähdä, miten tässä nyt sitten käy..

Mutta nyt on kömmittävä jälleen peiton alle, rakkaan kainaloon. Aamulla aikainen herätys.

Kauniita unia kaikille <3