Miten voikaan jotain ihmistä rakastaa niin suuresti, kuin miestäni rakastan. Tiedättekö sen tunteen, kun tuntuu, että sydän pakahtuu siitä rakkauden määrästä? Tunteen, kun toista ei pysty halaamaan, niin lujaa kuin rakkauden määrä vaatisi? Tai ei pysty millään olemassa olevilla sanoilla kertomaan ja kuvailemaan sitä rakkauden suuruutta, lujuutta ja syvyyttä ?

Tekisin mieheni puolesta IHAN mitä vaan!! Enkä mitään muuta toivo ja rukoile niin paljon, kun että mieheni olisi onnellinen, iloinen ja että hänellä olisi koti, jonne hänen on hyvä tulla, ja jossa hänen on hyvä olla. Enkä koskaan - milloinkaan- haluaisi miestäni menettää!! Hän on maailman kultaisin, ihanin ja paras aviomies <3