Pikainen postaus, väsyttää jälleen niin julmetusti..

Työpäivä takana, ja vielä KOLME työpäivää tällä viikolla edessä (tiistai,torstai ja perjantai) ja sitten mulla alkaa LOOMAAAA!!!! tattadaa... On sitä sitten peijakas odoteltukin. Ja jossain vaiheessa olin pyhästi sitä mieltä, etten koskaan selviäisi sinne saakka täysjärkisenä. Kyllä onkin ollut kaikinpuolin rankka kesä tähän mennessä..

Ja arvatkaa vaan, onko paljon enää työmotivaatiotakaan jäljellä, kun tietää että se jo kolkuttelee oven takana. "Vapaa-aika" on mennyt kotosalla. Ja miehellä lähinnä autoremontissa *aarggg* Olen korviani myöten täynnä sitä näkyä, kun autosta on joka luukku auki, ja sen ympärillä häärii monta tuntia putkeen vähintään kolme miestä..

Joo, ja en muuten ole tainnut täällä mainitakkaan, että meillähän vaihtui tuo jenkki sitten chevy vaniin, josta viime viikolla, maanantai-iltana aivan yht´äkkiä hävisi valot. Toissapäivänä ne siihen viimein saatiin - jokaikisen johdon läpikäynnin ja koko viikon taistelun jälkeen. Ja sanomattakin on tietysti selvää, että tuolloin maanantaina meidän tyttö lähti kaverilleen kahdeksi yöksi yökylään, ja poikakin oli maailmalla, joten siinä meni sekin kahdenkeskinen ja rauhallinen yhdessäoloaika!!!  Just niin meikäläisen tuuria. Vaikka täytyy myöntää, että välillä jo hieman naurattikin, kun tuntui tuo touhu menevän niin epätoivoiseksi.

Mitäs muuta tänne nyt kuuluisi.. teineillä on vuoronperään ollut kavereita yökylässä ja välillä he taas kavereilla, me aina töissä, ja ellei fyysisesti niin ainakin ajatuksissa. Huonoa tuuria on ollut muutenkin, kuin auton suhteen. Tiputin toissapäivänä kännykkäni vessanpyttyyn =D näin jälkeenpäin naurattaakin jo, mutta silloin meinas päästä itku. Olin vessaan vasta menossa, ja en ehtinyt edes vyötä aukaisemaan kun tuo hupparin taskusta molskahti. Tajusin heti, että jaahas, sinne meni puhelin.. Mies sai sitä aika hyvin kuivattua, ja ensin se hetken toimikin ihan ok, kunnes jossain vaiheessa huomasin siitä kaikkien kenttien kadonneen. Yön ajan puhelin oli avonaisena  kuivumassa, ja nyt se on siitä asti toiminut ihan hyvin, täytyy nyt todellakin toivoa, että se toimisi. Muutenkin olisi tuota rahan menoa tarpeeksi !

Eihän siitä ole pitkä aika, kun pesin pojan nokialaista pesukoneessa.. Laitoin pesukoneen päälle, ja alettiin miehen kanssa kuuntelemaan, että mikä siellä kolisee. Mä tajusin silloinkin heti.. Joka pyörähdyksellä mun päässä soi "nokialainen"-"nokialainen"-"nokialainen".. Arvatkaas oliko pitkä aika odottaa se turva-aika - yks minuutti- että sai sen pesukoneen luukun auki =D ja sekin puhelin pelitti ihan hyvin tuon jälkeen =) Että kyllä meillä näitä kännyköitä kastellaan urakalla..

Ja jottei nämä kommellukset olisi tässä niin poikaa pisti ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ampiainenkin. Ja on todella allerginen niiden pistoille, tai oli ainakin silloin 5 vanhana kun edellisen kerran pisti. No, mähän pelästyin hirveesti, sillä tolloin pienenä se tiesi sairaalareissua, ja aivan älyttömän pahaa oloa pojalle. Ja sitten, kun poika sanoi ettei ollut ihan varma oliko se ampiainen vai mikä, niin mulle iski epävarmuus, että uskallanko sitten antaa hälle kyypakkauksen, kun on kuitenkin ollut lääkeallergioitakin (ei tosin kyypakkauksen lääkkeisiin).

Enhän mä terveyskeskuksesta ketään kiireellä kiinni saanut, joten äidille (tottakai =D) oli sitten pakko soittaa. Äiti sanoi että anna vaan heti, että ei siitä voi vahinkoa olla. Poika ja mies  nauroi tässä vaiheessa jo kun mä kuulemma sählään ja sählään =) No, mutta kyypakkaus otettiin, ja olo ei mennyt onneksi huonoksi. Sanoin pojalle monta kertaa illan aikana, että tulee sitten vaan heti sanomaan, jos hiukankaan tulee outo tai ihmeellinen olo. Kaikki meni kuitenkin hyvin. *huoh*

Mutta niin.. sellaista siis tänne. Kotona oloa ja pieniä kommervenkkejä joka päivä.. Mutta nyt meen laittaan saunalle valkeen, jotta pääsemme vielä sinnekkin tänään. Aamulla olisi kuuden aikaan jälleen herätys.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille !